Tapaus Islanti – vinkkejä saarivaltiolta

Vajaa kymmenen vuotta sitten Islanti polki taloudellisesti pohjamudissa. Pankkien annettiin kaatua, sillä pienen valtion oli mahdoton maksaa niiden velkoja, työttömyys nousi ja Islannin kruunun kurssi romahti. Tilanne vaikutti huonolta. Mikä pelastaisi Euroopan kaukaisella laidalla seilaavan pienen saarivaltion, joka ei kuulunut edes Euroopan unioniin?

Islanti päätti luottaa siihen mitä sillä on ja siihen, mitä islantilaiset osaavat. Riskiveto kannatti ja maa on noussut taloudellisesta lamasta yllättävän nopeasti ja tuntuu, että kaikki mitä islantilaiset tekevät onnistuu. Miten me voisimme olla vähän enemmän islantilaisia, Pohjolan Hannu Hanhia?

Outous myyntivaltiksi

Sillä aikaa kun suomalaiset ovat huokailleet mitä muunmaalaiset ajattelevat meistä, ovat islantilaiset tehneet kaikista oudoimmistakin jutuistaan mielenkiintoisia. Islantilaiset ruokakummallisuudet ja tavat tuodaan reippaasti näytille matkailijoille. Ne suorastaan huutavat turisteja rakastamaan tätä hauskaa ja hassua pientä kansaa, joka asuu ihmeellisten luonnonihmeiden seassa keskellä ei mitään. On parempi vetää överiksi eikä häpeillä. Olkaamme siis ylpeitä omista ruokaerikoisuuksistamme, kuten mämmistä, Lapin erämaaluonnosta ja ”synkistä” luonteenpiirteistä, kuten siitä että vaikeneminen on kultaa ja puhuminen hopeaa. Matkailijoita kiinnostaa useimmiten kaikki erilainen ja uusi, ja he saapuvat tutustumaan siihen mitä eivät kotimaassaan näe ja maistamaan herkkuja, joita eivät ole aiemmin kohdanneet.

Islanti on pieni maa, jossa asukkaita on reilut 300 000 ja yli 10 % pinta-alasta on jäätikön peitossa. Rautateitä ei ole, eikä kunnollista kesää. Maa on silti onnistunut nostamaan itsensä matkailumaiden ykkösten joukkoon, sillä lähes joka toinen tuntuu suunnittelevan matkaa Islantiin. Matkabuumia maahan ei hidasta edes korkea hintataso, vaan jokainen on valmis pulittamaan sievoisen summan rahaa päästäkseen osalliseksi kuumista lähteistä, islanninhevosista ja tietenkin ihmeellisistä islantilaisista, jotka tekivät hattutempun jalkapallossa. Miten ihmeessä he senkin onnistuivat tekemään?

Pieni saari, suuret ihmiset

Islantilaisilla on selvästi vahva usko itseensä. EM-kisoissa islantilaiset jalkapalloilijat ylittivät itsensä, mutta pelkästä hattutempusta ei kuitenkaan ollut kyse. Islanti on panostanut vahvasti jalkapalloon harrastuksena, ja maassa on paljon harrastustoimintaa ja valmentajia. Jokaisella on mahdollisuus osallistua ja siitä islantilaiset tuntuvat nauttivan, osallistumisesta ja onnistumisesta! Maajoukkuetta kannustamaan matkusti noin 27 000 islantilaista, mikä on melkoinen määrä pienestä kansasta. Kuulostaa jotenkin tutulta, kenties kuuluisalta suomalaiselta sisulta?

Islanti on tehnyt itsestään menestystarinan. Se keskittyy positiivisuuteen ja menestykseen, jättäen negatiiviset vivahteet raamien ulkopuolelle. Talouden nostaminen on vaatinut veronsa ja yhdet suurimmat tulonsa maa saa kalastuksesta, johon kuuluu myös kiistelty valaanpyynti. Ohi nostetaan kuitenkin saagat, islantilaiset villapaidat, hevosvaellukset ja lämmitetyt uimalat, joissa on mitä ihaninta pulikoida silloin kun on viileää – eli usein. Kaikkea voi markkinoida, kunhan siihen vain uskoo tarpeeksi.

Vastaus työvoimapulaan

Islanti hakee noin 4000 ulkomaalaista työntekijää samaan aikaan kun melkein kaikissa muissa lähimaissa kärsitään työttömyydestä. Hurjaa vauhtia kasvanut matkailuala vaatii uusia työntekijöitä ja palveluita. Islantiin odotetaan vuodessa jopa kahta miljoonaa matkailijaa, mikä on huomattava väkimäärä, kun omia asukkaita on maassa runsaasti vähemmän. Vaikka Islanti ratsastaa nyt aallonharjalla, haluavat monet nuoret kuitenkin muuttaa ulkomaille. Työntekijöille on siis tarvetta matkailun kehittyessä.

Saarella, josta suuri osa on asumatonta, valtava turistimäärä voi saada aikaan myös pahaa jälkeä. Maassa on kuitenkin osattu hyödyntää matkailutulva oikein ja infrastruktuuria on pyritty kehittämään sekä luonnon että matkailijoiden ehdoilla. Islantilaisissa kahviloissa tai majoituspaikoissa ulkomaalaiset työntekijät ovat enemminkin tapa kuin poikkeus, sillä ulkomaalainen työntekijä ilman islanninkielentaitoa sopii kuin nakutettu matkailualalle. Ulkomaalaiset työntekijät rikastuttavat ilmapiiriä ja tuovat kielellisen rikkauden alalle, jossa se on elinehto. Jokaisen islantilaisen ei siis tarvitse opetella viittä eri kieltä, sillä kielentaitajia saapuu nyt maahan muualtakin.

Paikalliset haluavat suojella arvokasta luontoaan ja suunnitteilla onkin niin sanottu luontopassi, jonka matkailijat hankkivat maksua vastaan. Tuotoilla saaduilla rahoilla pyritään suojelemaan kohteita ja kehittämään reittejä turisteille.

Vastaisku Kanariansaarille

Maailma vaikuttaa monen mielestä turvattomammalta kuin aiemmin. Viikonloppumatka Pariisiin tai talviloma Thaimaassa alkaa epäilyttää, kun mitä tahansa voi tapahtua. Joka paikassa paukkuu ja levottomuudet lisääntyvät. Työstressi painaa ja tekisi mieli hiljentyä. Mikä olisikaan parempaa kuin lomamatka johonkin turvalliseen, hiljaiseen ja erikoiseen paikkaan. Sellaiseen, joka veisi ajatukset pois maailman murheista. Itsensä paahtaminen rannalla kyllästyttää ja kaikki etelänkohteet alkavat toistaa itseään, samaa hiekkaa, ruokaa ja matkamuistokauppaa.

Pieni maamme Pohjolassa voisi nyt lyödä itsensä läpi tarjoamalla kaikkea muuta kuin sitä samaa tuttua lomakaavaa. Vastapainoksi Suomi voi tarjota hiljaisuutta, uskomattomia luontoelämyksiä, turvallisuutta, erikoisia ruokaelämyksiä ja uskomattomia tarinoita väkivahvoista metsäläisistä. Islanti teki sen jo, sillä se heilautti itsensä kertaheitolla matkailumaaksi isolla M:llä olemalla ylpeästi omanlaisensa.