Mitä Suomelle on tapahtunut?

Viime vuosien aikana on maailmalla tapahtunut suuria muutoksia ja uudistuksia muun muassa politiikan saralla, oli kyseessä sitten Brexit, Yhdysvaltojen uusi presidentti Donald Trump, Venäjän ja Ukrainan välinen suhde tai Syyrian kriisi, joista Suomikin on saanut osansa.

Kriisitilanteita on syntynyt ja levottomuuksien jyllätessä on moni ihminen joutunut hirvittävään tilanteeseen pakon edessä ja joutunut jättämään kotinsa. Tällaisten tilanteiden syntyessä on oman maan taakse jättäminen pakollinen vaihtoehto ja täytyy uusi, turvallinen koti etsiä jostain muualta.

Pohjoismaiden helmi – vai onko sittenkään

Pohjoismaiden kultakimpaletta Suomea on aina pidetty suvaitsevana, luotettavana ja tasaisen vakaana paikkana elää. Maahanmuutto on yksi päivän polttavimmista aiheista turvapaikanhakijoiden lisääntyessä runsaasti. Suomi on ottanut osakseen vastaanottaa turvapaikanhakijoita ja auttaa heitä uuteen alkuun lähinnä taloudellisesti kielitaidon ja kulttuurishokin rajoittaessa työntekoa.

Suomessa oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden saamista valtion antamista tuista on kiistelty, mutta vuoden 2016 lopun päätöksen mukaan päädyttiin siihen, ettei tukia leikata. Muiden maiden hyljeksiessä turvapaikanhakijoita moni suomalainen on sitä mieltä, että Suomen kuuluu olla suvaitsevainen ja avoin, auttaa hädän hetkellä. Maahanmuuttajia koskevissa tuissa päädyttiin reiluun ja tasavertaiseen ratkaisuun, eikä näiden tukia lopulta leikattu.

Toisin on opiskelijoiden, eläkeläisten, armeijaa käyvien, lapsiperheiden, työttömien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden sekä asumistukea saavien kohdalla. Suomella on lähes 100 miljardia euroa velkaa, joka on syntynyt valtion menojen kasvaessa suuremmiksi sen tuloihin nähden. Rahaa on yritetty saada leikkaamalla ja pienentämällä muun muassa työttömien, eläkeläisten, pienipalkkaisten työntekijöiden sekä opiskelijoiden valtion antamia tukia. Leikkaustalkoot valtionvelan pienentämiseksi ovat näin ollen koskeneet monia suomalaisia.

Ihmisten vatsanpohjassa on aina jännittynyt olo, kun vaalien jälkeen uusi eduskunnan jäsenistö kootaan ja asioista aletaan keskustella suljettujen ovien takana. Koskevatko muutokset myös minua? Onko minulla tarpeeksi rahaa maksaa vuokra ja ostaa lapselle uudet talvivaatteet? Saanko sunnuntaisin enää tuplapalkkaa tai maksetaanko minulle enää ensimmäistä sairaslomapäivää, mikäli syysflunssa iskee? Näitä kysymyksiä pohtii moni suomalainen huolissaan uutisia ja sanomalehtiä seuratessaan ja itseään ajan tasalla pitäen.

Arvostettu koulutusjärjestelmä, poljetut opiskelijat

Erityisesti opiskelijoiden tukien raju leikkaaminen ja pienentäminen sekä vanhan opintotukisysteemin uudistaminen on herättänyt suurta polemiikkia ja turhautuneisuutta. Moni kun opiskelee hyvään ja esimerkiksi yhteiskunnalle hyödylliseen ammattiin, kuten lääkäriksi tai perhepäivähoitajaksi, tuntuu olo helposti hyödyttömältä kovan uurastuksen ohella. Tämäkö on kiitos ahkerasta opiskelusta, kouluun sisälle pääsemisestä ja mahdollisesta erikoistumisesta?

Moni opiskelija työskentelee koulun ohella, sillä pelkät tuet eivät riitä kalliissa Suomessa elämiseen. Kelan tukien ja työn tekemisen yhdistelmällä ei Suomessa pääse rikastumaan, sillä antaa Kela melko paljon rajoitteita ansiotulojen suhteen.

Vuoden 1990-luvun lamasta ei ilmeisesti ole opittu, sillä tuolloisen laman aikana tukien leikkaamisella oli lyhytkantoiset ja myöhemmin kalliiksi tulleet vaikutukset. Lama-ajan nuorilla ei tutkimusten mukaan ole mennyt kovin kiitettävästi, vaan monenlaisia ongelmia on ilmennyt huonon rahatilanteen vuoksi. Rahatilanne vaikutti muun muassa elämänlaatuun ja valintoihin. Vuonna 2014 tutkittiin vuoden 1987 syntyneiden elämää laman aikana ja sen jälkeen, ja tuloksissa ilmeni monia puutteita ja surkeutta. Tukien leikkaamisen tähden moni jätti koulun kesken tai työura jäi lyhyeksi, koska rahaa ei ollut.

Työttömiä nuoria on turhan paljon ja myös mielenterveysongelmista on kärsitty. Osa on joutunut matkan varrella myös psykiatriseen erikoissairaanhoitoon tai syömään psyykelääkkeitä. Kaidalla polullakaan eivät ole kaikki pysyneet, vaan jotkut ovat eksyneet rikosten tielle normaalin rehdin elämän vaikuttaessa liian työläältä tai vaikealta. Epätoivo ja epävarmuus ovat piinanneet monen elämää laman ja valtion tekemien säästöratkaisuiden vuoksi. Laman aikana kitkettiin rahoja myös lapsiperheiltä, eikä monella nuorella ollut mahdollisuutta viettää turvallista ja antoisaa vapaa-aikaa, niin kuin kaikilla kuuluisi olla oikeus tehdä.

Pienituloiset ikuisina maksumiehinä

Vuonna 2016 leikattiin uudelleen lapsiperheitä auttavista tuista, mikä tuntuu kummalliselta ajatukselta, sillä onhan lapsissa ja nuorissa Suomen tulevaisuus. Mitä on sitten tapahtunut? Vuonna 2008 Suomen talous lähti tasaiseen laskusuhdanteeseen ja tuli säästötoimiin ryhtyä uudestaan. Merkillepantavaa on myös se, että vaikka Suomea pidetään koulutuksen ihmemaana, leikataan silti opiskelijoiden budjettia vuosi vuodelta. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, lukion ja jopa peruskoulun tason sanotaan olevan maailman parasta luokkaa. Jokseenkin epäloogista siis on, ettei siihen panosteta tarvittavalla tavalla.

Pienituloiset tuntevat usein nahoissaan eduskunnassa syntyneiden päätösten vaikutukset ja kukkaro kevenee vaivihkaa tahdonvastaisesti. Erityisesti kaupan alalla sairaslomapäivistä ja sunnuntailisistä ja niiden suuruudesta kiistellään alati. Kaupan alalla esimerkiksi myynnistä ja asiakaspalvelusta vastaavan henkilökunnan työtä pidetään yleisesti ottaen yhtenä pienituloisimpana alana ja siihen kohdistuvat leikkaukset herättävät kuumia tunteita jatkuvasti. Pohditaan, miksi jo valmiiksi pienituloisimmilta halutaan pienentää tuloja entisestään ja niin sanotusti viedään tuhkatkin pesästä.

Toinen riskiryhmä leikkauksille ovat eläkeläiset, jotka ovat vuosikymmenet työskennelleet elantonsa eteen ja joutuvat omien säästöjen mahdollisten puuttumisen vuoksi vanhoilla päivillään kitsastelemaan ja stressaamaan toimeentulosta. Jopa autoilijat joutuvat pulittamaan lisää rahaa leikkauspäätösten seurauksena ja kallistuu yksityisautoilu, työmatkat ja muu ajeleminen näin ollen entisestään.