Maailman tapahtumien vaikutus Suomeen

Yksi tutuimpia Suomea kuvaavia termejä on ollut jo vuosikymmenien ajan puolueettomuus. Maata on mainostettu puolueettomaksi sotien jälkeiseltä ajalta lähtien, mutta todellisuudessa puolueettomuuden taso on vaihdellut paljon riippuen kulloinkin vallassa olevista niin kotimaassa kuin lähivaltioissa.

Heti sotien jälkeen asiasta ei pidetty paljon ääntä, sillä voimassa oli Neuvostoliiton kanssa solmittu YYA-sopimus, joka liitti maat läheisesti toisiinsa ystävyyden, yhteistyön ja avunannon nimissä. Samoihin aikoihin kun Suomi liittyi YK:n jäseneksi, palautti Neuvostoliitto Suomelle Porkkalan raja-aseman. Tämä oli merkittävä rajapyykki jonka jälkeen Suomessa alettiin puhua avoimemmin maan puolueettomuudesta.

Puolueettomuuden kurssissa pysyminen oli kuitenkin toisinaan hankalaa, sillä Neuvostoliitto muistutti Suomea ajoittain maiden välisistä suhteista. Neuvostoliiton toiminnalla lähialueilla oli aina vaikutuksensa myös sen suhtautumisessa Suomea kohtaan, noottikriisi ja Tšekkoslovakian miehitys vaikuttivat myös jollain tasolla Suomen politiikkaan. Vuonna 1989 Mihail Gorbatšov tunnusti Suomen puolueettomuuden julkisesti, mistä voidaan katsoa alkanut aika, jolloin puolueettomuus muodostui yleisesti tunnustetuksi arvoksi Suomelle.

EU ja Suomen asema

Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, jonka jälkeen se sitoutui yhä vahvemmin länteen. Vaikka se on säilynyt sotilaallisesti liittoutumattomana, on se poliittisesti siirtynyt vahvasti EU:n leiriin. Nato-jäsenyys ja suhteet Venäjään ovat nousseet tärkeiksi puheenaiheiksi niin toreilla kuin lehdistössäkin. Kansainvälisesti rauhaton tilanne vaikuttaa kaikkeen eivätkä kaikki ole enää yksimielisiä puolueettomuuden hyödyistä.

Vaikka Venäjää väläytelläänkin arvaamattomaksi naapuriksi iltapäivälehdistössä, ovat tutkijat kuitenkin maltillisimpia lausunnoissaan. Monet ovatkin väläytelleet Suomen roolia Venäjän ja lännen tulkkina. Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia, jonka aikana ne ovat oppineet tulkitsemaan toistensa kulttuuria ja puheenvuoroja. Venäjä on palannut maaksi, jolla on pyrkimyksiä taas suurvallaksi mutta sotilaalliset pyrkimykset ovat asia erikseen.

Pakolaisvirtojen hallitsemattomuus

Syyrian sodan alettua noin kuutisen vuotta sitten, ovat miljoonat pakolaiset hakeutuneet turvaan kohti Eurooppaa. Syyrialaisten lisäksi pakolaisia on saapunut myös Irakista ja Afganistanista. Pakolaisten saapuminen Suomeen on saapunut paljon palstatilaa, vaikka määrät eivät ole olleetkaan samaa luokkaa kuin suuria pakolaisvirtoja vastaanottavissa maissa. Pakolaisvirtojen myötä on herätty huomaamaan suurien pakolaisleirien olemassaolo myös Afrikan maissa sekä pakolaisten epätoivoiset yritykset päästä kohti turvallisempia ja parempia olosuhteita.

Suomessa huolta ovat aiheuttaneet kulttuurien törmäykset ja tulonsiirtojen jakautuminen. Osa kansalaisista pitää osaa pakolaisista väärinperustein maahan saapuneina. Suhtautuminen avuntarvitsijoihin onkin jakanut vahvasti suomalaisia, jotka ovat alkaneet leiriytyä maahanmuuttokriittisiin ja suvaitsevaisin. Sanallinen suunsoitto ja tunteenpurkaukset ovatkin nykyisin arkipäivää keskustelupalstoilla ja muilla foorumeilla.

Samanaikaisesti Suomen oma sosiaaliturvajärjestelmä natisee liitoksistaan rakenteellisten muutosten ja talouskriisin myötä. Eri tilanteissa olevat ihmiset kokevat asiat usein eri tavoin, vanhustenhoitoon toivottaisiin enemmin määrärahoja eikä koulutuksen tasosta haluta tinkiä, samanaikaisesti moni on haluton auttamaan konfliktialueilta saapuvia henkilöitä.

Uudenlaiset uhkat

Viime vuosina lisääntyneet terroristiteot Euroopassa ovat saaneet monet varpailleen. Maissa, joissa olot ovat olleet pitkään rauhattomia, on paljon pohjaa kasvattaa terrorismia. Suomi koetaan edelleen turvallisena maana mutta moni kyselee, että kuinka kauan? Voiko kansainvälinen terrorismi ulottaa juurensa myös Suomeen? Moni harkitsee tarkemmin minne suuntaa tulevilla lomilla eikä mikään paikka tunnu enää täydellisen turvalliselta.

Ollaan uudenlaisella aikakaudella, jolla ennen vain uutisten kautta välittyneet sotatapahtumat ja terrorismi ovat siirtyneet askeleen verran kohti lintukotoa. Suomella on hyvä maine rauhanrakentajana ja se voisi halutessaan olla aktiivisesti mukana konfliktien ratkaisijan roolissa, vahva puolueettomuuden leima ja korkea koulutustaso on tehnyt Suomesta arvostetun valtion hyvin erilaisten valtioiden keskuudessa.

Terrorismi ja pakolaistulvat nousevat usein puheissa suurimpaan rooliin, kun puhutaan uhkatekijöistä. Ne tuntuvat pelottavimmilta ja konkreettisemmilta kuin sivurooliin jäänyt ilmastonmuutos. Monien tutkijoiden mukaan sitä voidaan kuitenkin pitää koko maailmantaloutta ja vakautta ehkä pahiten uhkaavana tekijänä. Valtioiden välinen toiminta monissa asioissa on suoraviivaista mutta päästöjen rajoitukset ja luonnontilaa suojaavat sopimukset tuntuvat junnaavan pitkään ilman hyväksyntää.

Suurimmaksi ongelmaksi muodostuvat nousussa olevat suuret taloudet, joiden päästöjen kuriin saaminen tuntuu vaikealta tehtävältä. Viime aikoina olemme saaneet todistaa ilmanlaadun huonontuneet vaaralliselle tasolle useissa suurkaupungeissa, samanaikaisesti ilmastonmuutokset ovat jo todellisia ja tulevat aiheuttamaan tulevaisuudessa uusia muuttovirtoja tiettyjen alueiden muuttuessa elinkelvottomiksi.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

Ilmastonmuutos ja pakolaisvirrat tuovat mukanaan myös uhkia terveydelle. Pakolaisten mukana puutteellisen terveystason konfliktialueilta saapuu sairauksia ja ilmastonmuutos taas vaikuttaa monien paikkojen terveysongelmiin. Tulevaisuudessa tarvitaankin vahvaa yhteistyötä valtioiden välillä todellisten ongelmien ratkaisemiseksi ilman itsekkäitä pyrkimyksiä. Moni laittaa toivonsa tulevaisuuden keksintöihin, joiden avulla pyritään keksimään uudenlaisia ratkaisuja maapallon ongelmiin.

Tieto maailman tapahtumista välittyy nykyisin kaikille nopeasti parantuneiden tietoliikenneyhteyksien avulla. Vielä muutama vuosikymmen sitten emme olleet tietoisia jokaisesta onnettomuudesta maailman toisella laidalla, mutta nyt uutisvirta sylkee tietouteemme kaiken niin kaukaisilta Tyynenmeren saarilta kuin myös eurooppalaisista pikku kaupungeista. Elämme aikoja, jolloin hyvät neuvot ovat tarpeen mutta myös aikaa jolloin tietotulva tapahtumista tuntuu vääristäneen maailman pohjattoman pelottavaksi paikaksi, jollainen se ei ollut silloin ennen.